Ympäristöministeriö ja Sanastokeskus kutsuvat Kulttuuriympäristösanaston kehittämisestä kiinnostuneita tahoja ja sidosryhmiä kommentoimaan sanaston tämänhetkistä luonnosta. Tätä pyyntöä voi jakaa edelleen sellaisille tahoille ja henkilöille, joiden kannanottoa pidätte tarpeellisena. Kaikenlaiset sanastoa koskevat kommentit ovat tervetulleita. Kommentit voivat sisältää kannanottoja sekä sanastoon kokonaisuutena että yksittäisiin käsitteisiin.
Kulttuuriympäristösanasto on osa ympäristöministeriön rakennetun ympäristön sanastotyötä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistuksen parissa. Kulttuuriympäristösanastoon sisältyy myös Museoviraston arkeologian sanastotyössä määriteltyjä käsitteitä.
Kulttuuriympäristösanaston tavoitteena on kulttuuriympäristöön, kulttuuriperintöön, rakennusperintöön, arkeologiseen kulttuuriperintöön ja maisemaan liittyvien peruskäsitteiden määrittely, suositettavien termien valinta ja termien käytön selkeyttäminen.
Pyydämme kommentoimaan Ota kantaa -palvelun kautta: Tästä linkistä. Kommentit pyydetään jättämään viimeistäänperjantaina 26.5.2023.
ICOMOS ja Suomen osasto ovat julkaisseet
kulttuuriperintöhälytyksen Helsingin empirekeskustan ja Suomen keskeisen
hallintokorttelin rakennusperintöarvoihin kohdistuvasta uhasta.
Hälytyksen tiedote, taustaselvitys ja
kirje viranomaisille löytyvät kansainvälisen ICOMOSin sivuilta.
ICOMOSin Suomen osasto ry:n vuosikokous pidetään maanantaina 27.3.2023 alkaen klo 17.00 Munkkivuoren kirkossa. Osoite Raumantie 3, 00350 Helsinki.
Tarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumista kokoukseen. Voit ilmoittautua tästä linkistä.
HUOM! Tilaisuus alkaa toisin kuin aiemmin ilmoitettiin ICOMOSin Suomen osaston vuosikokouksella. Tilaisuus jatkuu vuosikokouksen jälkeen paneelilla kirkkotilojen ajankohtaisesta tilanteesta muuttuvan käytön tuomien muutospaineiden keskellä. Keskustelemassa ovat kirkkoherra Päivi Vähäkangas Munkkiniemen seurakunnasta, yliarkkitehti Edla Mäkelä Kirkkohallituksesta, erikoisasiantuntija Elisa Heikkilä Museovirastosta, FT, arkkitehti Ulla Rahola sekä TkK Akileia Krohn.
ICOMOSin Suomen osaston vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
ESITYSLISTA
1. Kokouksen avaus.
2. Kokouksen puheenjohtajan valinta. Sääntöjen § 7.
3. Kokouksen laillisuus. Sääntöjen § 6.
4. Kokouksen sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
5. Työjärjestyksen hyväksyminen.
6. Hallituksen kertomus vuoden 2022 toiminnasta, tilit ja toiminnantarkastajan lausunto. Liitteenä.
7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja päätös vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
8. Jäseniltä perittävien jäsenmaksujen suuruudet vuonna 2024. Sääntöjen § 4. Hallitus esittää maksujen pitämistä ennallaan (henkilöjäsen 55 euroa, yhteisöjäsen 250 euroa, kannattajajäsen 110 euroa, opiskelijajäsen 27,50 euroa).
9. Toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä talousarvio vuodelle 2023. Kaksi liitettä.
10. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten (8) valinta vuodelle 2023.
11. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta vuodelle 2023.
12. Muut jäsenten vuosikokoukselle esittämät asiat. Sääntöjen § 6.
Mitä sota merkitsee
rakennusperinnön kannalta? Toisen maailmansodan rakennusperinnölle aiheuttamien
tuhojen toistumista on pyritty takaamaan kansainvälisillä sopimuksilla, mutta
toimivatko ne tosipaikan tullen?
Helsingin
yliopiston Aleksanteri-instituutti, ICOMOSin Suomen osasto, Aalto-yliopiston
arkkitehtuurin laitos sekä Pietari-seura järjestävät torstaina 2.2.2023
miniseminaarin, jonka teemana on arkkitehtuurin suojelu kriisioloissa.
Hieno
esimerkki onnistumisesta on Itä-Karjalan Äänisniemen ainutlaatuisten
puukirkkojen ja tsasounien täysimittainen pelastuminen – yhtä lämmityspaloa
lukuun ottamatta – erittäin vaikeissa oloissa suomalaisen taidehistorioitsijan,
vänrikki Lars Petterssonin jatkosodan aikana tekemien pioneerimaisten
arkkitehtuuritutkimusten vanavedessä. Aihe on ajankohtainen siksikin, että
Petterssonin tutkimuksista on julkaistu 2020 venäjäksi laaja, rikkaasti
kuvitettu teos Lars Pettersson.
Arhitektura derevjannyh tserkvei i tšasoven Zaonežja. Pääpuhujana esiintyy teoksen
kokoaja ja toimittaja, arvostettu pietarilainen taidehistorioitsija ja
kulttuurivaikuttaja Mihail Miltšik.
Helsingin yliopiston Venäjän
ja Itä-Euroopan tutkimuksen dosentti Pekka Kauppala tarkastelee ja vertailee
rakennusperintötuhoja 2000-luvun sodissa Ukrainassa, Jemenissä, Syyriassa ja Irakissa.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu
Savolainen tarkastelee, miten Suomessa on suhtauduttu maan rakennusperinnön
tuhoutumiseen sodassa tai muissa kriiseissä 1700-luvulta tähän päivään. Ohjelma
päivittyy vielä.
Seminaari pidetään Helsingissä Tieteiden talon salissa 505 klo 16–20.
ICOMOS Suomi Virossa, Miten käy Estonia-teatterin ja Linnahallin? Kulttuuriperintö sodan jaloissa Ukrainassa, Leena Arkio-Laine in memoriam, Uutta sihteeriä etsitään!
