Maailmanperintö 40 vuotta
Unescon maailmanperintösopimus täytti 40 vuotta vuonna 2012. Neljässä vuosikymmenessä sopimus muodostui yhdeksi tunnetuimmaksi ja menestyksekkäimmäksi kansainväliseksi sopimukseksi. Tämän johdosta sopimusta juhlistettiin monin tavoin ja tapahtumin kautta maailman. Juhlavuoden pääteemana oli ”Maailmanperintö, kestävä kehitys ja paikallisyhteisöjen rooli”.
Ohessa on sopimusta ja juhlavuotta esittelevä kaksikielinen (suomi ja ruotsi) pdf-esite sekä pp-esitys (erikseen suomeksi ja ruotsiksi).
UNESCO maailmanperintösopimus, världarvkonvention
Maailmanperintösopimus 40 vuotta -juhlaseminaari
Vuonna 2012 Unescon maailmanperintösopimus täytti 40 vuotta. Se on tunnetuimpia kansainvälisiä sopimuksia. Sopimusta juhlittiin vuoden aikana monin tavoin ympäri maailman, myös Suomessa. Suomen kansallismuseon auditoriossa järjestettiin keskiviikkona 3. lokakuuta juhlaseminaari ”Maailmanperintö aarteenamme – maailmanperintösopimus 40 vuotta, 1972-2012.”
Maailmanperintösopimukseen oli syyskuuhun 2012 mennessä liittynyt 190 valtiota. Suomi liittyi vuonna 1987. Vuoteen 2012 mennessä maailmanperintöluettelossa oli 962 kohdetta, joista 745 on kulttuurikohteita, 188 luontokohteita ja 29 yhdistettyä kohdetta. Kohteet sijaitsevat 157 maailmanperintösopimuksen allekirjoittaneen valtion alueella.
Suomesta maailmanperintöluettelossa on seitsemän kohdetta: Suomenlinna (1991), Vanha Rauma (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999), kymmenen maan yhteinen Struven kolmiomittausketju (2005) ja Merenkurkun saaristo (2006), joka on yhteiskohde Ruotsin Höga Kusten -alueen kanssa.
Juhlaseminaarissa tervehdyspuheen pitänyt Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet totesi, että Suomen osuus kohdeluettelossa on lukumääräisesti pieni ja pohti olemmeko me suomalaiset liian vaatimattomia ja ujoja nostamaan esille merkittäviä kohteitamme tunnettujen maailmankohteiden rinnalle.
Ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi juhlaseminaarissa kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimisesta Suomessa. Hän jakoi myös yhdessä kulttuuriasiainneuvos Päivi Salosen kanssa Opetushallituksen järjestämän nuorten kuvataidekilpailun palkinnot. Palkittujen töiden näyttely on tulossa unescokoulut.fi-verkkosivuille.
Tarkastaja Marjaana Kokkonen ulkoasiainministeriöstä kertoi Maailmanperintösopimuksesta kehitysyhteistyöistrumenttina suojelun ja kestävän kehityksen edistämiseksi kehitysmaissa.
Johtaja Kishore Rao Unescon Maailmanperintökeskuksesta osallistui juhlaseminaariin videolta. Hän kertoi maailmanperintösopimuksen menestystarinasta ja sen merkityksestä kestävän kehityksen edistäjänä. Toinen kansainvälinen puhuja oli asiantuntija (Heritage and Tourism) Ard Pedersen, joka kertoi kestävästä matkailusta ja sen haasteista ja mahdollisuuksista maailmanperintökohteiden näkökulmasta.
Juhlaseminaarin värikkäintä antia olivat mukana olleiden mukaan Suomen maailmanperintökohteiden esittäytymiset. Esimerkiksi johtaja Maire Mattinen oli tuonut Suomenlinnasta mukanaan kokonaisen koululuokan, joka esitti musiikkitervehdyksen. Merenkurkun saariston esittelyyn sisältyi sekä maailmanperintölaulu että maailmanperintötanssi.
Tietoa seminaarista on myös opetus- ja kulttuuriministeriön Etusivu-verkkolehdessä 11.10.2012. http://www.minedu.fi/etusivu
Lea Murto-Orava, Museovirasto
Tietoa maailmanperinnöstä, juhlavuodesta ja siihen liittyvistä tapahtumista muualla verkossa:
Unecon maailmanperintökeskus
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ympäristöministeriö
Museovirasto
Rakennusperintö-sivusto