ICOMOSin Suomen osasto ry on seurannut Kasarmitorin liikerakennuksen asemakaavaehdotuksen valmistelua ja toimittanut siitä kaupungille lausunnon hankkeen kuulemisvaiheessa. Lue alta Suomen osaston laatima lausunto sekä adressi.
Alla tiivistelmä ohjelmasta englanniksi. Lisätietoa hakemisesta ja ohjelmasta löytyy osoitteesta https://gty.art/GCIScholars
The Conservation Guest Scholars Program provides opportunities for established scholars or professionals who have attained distinction in the cultural heritage conservation field.
Recipients are in residence at the Getty Conservation Institute for either three or six months, in which they pursue their own projects free from work-related obligations, make use of research collections at the Getty Center and Getty Villa, and participate with other Getty scholars, fellows, and interns in the intellectual life of Getty.
Applications are welcome from researchers and practitioners of all nationalities working in conservation, historic preservation, heritage science, heritage studies, and related fields. Applicants should have at least seven years of professional experience and should have an established record of publications and other contributions to the field. Individuals from groups underrepresented across the field of cultural heritage conservation are encouraged to apply. Proposals for postdoctoral research or research that contributes to a PhD or other academic degree will not be considered.
Mahdolliset kysymykset voi myös lähettää sähköpostilla osoitteeseen GCIScholars@getty.edu. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 1.10.2024.
Piha ja kaupunkitila
Torstaina ja perjantaina 5. – 6.9.2024
Eksursio Uuteenkaupunkiin ja Raumalle lauantaina 7.9.2024
Tervetuloa pohjoismaiseen puukaupunkikonferenssiin Turkuun 5.–6. syyskuuta 2024, sekä ekskursiolle Uuteenkaupunkiin ja Raumalle 7. syyskuuta!
Konferenssin järjestävät Pohjoismainen puukaupunki -verkosto, Suomen historiallisten kaupunkien yhdistys, Bryggman-instituutti ja Turun kaupunki. Konferenssipaikkana toimii Sigyn-sali Turussa.
Teema ”Piha ja kaupunkitila” kattaa monia puukaupunkeihin liittyviä kysymyksiä. Puukaupunkipihaan kuuluu usein puutarha, joka on tanskaksi ja norjaksi ”have”. Historiallisesti pihaan on usein kuulunut useita rakennuksia, mutta nykyään ulkorakennukset saattavat olla vajaakäytöllä tai ne ovat kokonaan kadonneet kaupunkikuvasta. Puukaupunkien kaupunkitilat voivat vaihdella kauppakaduista ja keskusta-alueista maalaismaisemiin tai esikaupunkikaduille. Vaikka pihat usein mielletään yksityiseksi alueeksi ja kadut sekä torit julkisiksi, tämä jaottelu voi vaihdella riippuen paikalla tapahtuvasta toiminnasta tai järjestettävistä tapahtumista.
Konferenssin kieli on skandinaaviska ja apukielenä on englanti.
Virallinen ohjelmasivu: https://www.historiallisetkaupungit.fi/nordisk-trastadskonferens-i-abo-2024/
Hyvä ICOMOS Suomi osaston jäsen,
alla tietoa vuosikokouksen päätöksistä ja osaston toiminnasta.
Vuosikokouksessa valittiin hallitukseen viisi uutta jäsentä
Vuosikokouksessa 20.3.2024 valittiin hallitukseen uusina jäseninä taidehistorian tohtori Petteri Kummala, arkkitehti Anu Laurila, arkkitehti Hannu Salmi, arkkitehti Mona Schalin ja arkkitehti Hannes Teräsvuori. Hallituksessa jatkavat puheenjohtaja, arkkitehti Marianne Lehtimäki, TkT Laura Berger, TkT Harri Hautajärvi sekä arkkitehti Marko Huttunen. Uusi hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Harri Hautajärven.
Osaston uudet säännöt hyväksyttiin ensimmäisen kerran
Kevään vuosikokous hyväksyi yksimielisesti hallituksen esittämät osaston sääntöjen päivitykset ja korjaukset pienillä tarkistuksilla (uudet säännöt). Sääntömuutoksilla pyritään kuvaamaan selkeämmän toiminnan tarkoitusta (2 §, 11 §), millä on merkitystä osaston julkisten kannanottojen yhteydessä. Päivitetyt säännöt noudattavat paremmin kansainvälisen ICOMOSin laatimia mallisääntöjä kansallisille osastoille mm. rajaamalla hallituksen jäsenten toimikauden yhtenäisen jakson enintään yhdeksäksi vuodeksi kerrallaan (9 §). Näin edistetään hallituksen kyvykkyyttä ja koko osaston toiminnan avoimuutta, tehokkuutta ja itsekorjautuvuutta. Sääntömuutoksissa on korjattu myös vuosikokouksen äänivaltaisten määrityksessä ollut virhe (7 §).
Sääntömuutokseen tarvitaan vielä toinen osaston kokous, jossa muutosehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (15 §). Suunnitellemme tällaista kokousta loppuvuodelle. Sen jälkeen voimme lähettää säännöt Patentti- ja rekisterihallitukseen tarkistettavaksi.
Tilannekatsaus Valtioneuvoston linnan piharakennuksen kulttuuriperintöhälytyksestä
Viime vuoden lopulla ICOMOS Suomen osasto kutsui kolme muuta kulttuuriperintöalan asiantuntijajärjestöä ja Kruununhaan asukasyhdistyksen valmistelemaan yhdessä Valtioneuvoston linnan pihatalon suojeluesityksen rakennusperintölain nojalla.
Uudenmaan ELY hylkäsi ko. esityksen jo helmikuussa. Teimme maaliskuussa yhteisen valituksen em. ELYN päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Keskeinen peruste on, että tapaus muodostaa ennakkotapauksen, jonka pohjalta yksilöimättömillä turvallisuusperusteilla voitaisiin jatkossa mikä tahansa valtakunnallisesti merkittävä rakennus jättää suojelematta ja mahdollistaa rakennusperintölain tavoitteiden totaalinen sivuuttaminen ilman että sivuuttamisen perusteita tarvitsisi millään lailla todentaa. Asian käsittely hallinto-oikeudessa on yhä kesken. Rakennussuojeluesityksen ratkaisu päätetään lopullisesti joko hallinto-oikeudessa tai mahdollisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitus rakennussuojelupääöksestä.
Helsingin kaupunki on parhaillaan päättämässä hyväksyttäväksi muutosasemakaavaa, joka poistaa valtioneuvoston linnan piharakennukselta asemakaavallisen suojelun ja sallii sen purkamisen ja rakennettavaksi lähes kokonaan pihan täyttävän tavanomaisen mutta ylisuuren toimisto- ja ravintolarakennuksen. 4-kerroksisen uudisrakennuksen tilavuus on maanpäällisiltä osiltaan yli neljäkertainen entiseen piharakennukseen verrattuna. Tiedot maanalaisista kerroksista ovat turvaluokituksen piirissä, mutta edellyttänevät mittavia räjäytystöitä arvokkaassa korttelikokonaisuudessa. Oletettavasi hallituksen ja valtuuston enemmistö tulee hyväksymään asemakaavaehdotuksen. Hyväksytystä asemakaavasta voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Ks. kaupungin kooste kaupunginhallitukselle_ https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2020-011646?paatos=47399f82-dc64-cd51-be93-8f9585e00005.
Osaston lausunto rakentamislain muutosehdotuksesta
Jäsenistä koottu asiantuntijaryhmä valmisteli osaston lausunnon Orpon hallituksen esittämästä ns. rakentamislain ”korjaussarjasta”. Näillä rakentamislain muutoksilla pyritään mm. sujuvoittamaan purkamista. Maaliskuussa jätetty lausunto keskittyi rakentamislain purkamislupasääntelyä koskeviin osuuksiin 56 § ja 179 § sekä purkamisluvan valitusoikeuden rajaavaan pykälään 182 §. Lausunto.
”Korjaussarjan” muutosehdotuksen mukaan rekisteröityjen yhteisöjen, joiden toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen, valitusoikeus suojellun tai muun historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen purkamisen luvasta poistuisi. Valitusoikeutta ei olisi myöskään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien suojeltujen rakennuskohteiden osalta. Myös museoviranomaisten toiminta vaikeutuisi valitusoikeuden poistamisen myötä. Perusteluita esitetylle muutokselle purkamisluvan valitusoikeuteen ei esitetä. Esitys sivuuttaa kokonaan valitusoikeuden rajoittamisen suhteen perustuslain lukuiset asiaa koskevat säännökset. Osoitteesta lausuntopalvelu.fi löytyy myös 225 annettua lausuntoa, mm. Suomen Arkkitehtiliiton, Museoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden kriittiset kannanotot. Ks. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=65211281-8a8f-4eb3-9465-ff3246a312c0
Onko sinulla kiinnostavaa aineistoa ICOMOS Suomen osaston historiikkiin?
Kansainvälinen ICOMOS täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Kun ICOMOS järjestöä oltiin perustamassa vuonna 1965, puuhattiin myös Suomeen kansallista osastoa. Suomen ICOMOSin alkuvaiheet kietoutuivat myös Rakennustaiteen seuraan. Nykyinen itsenäinen yhdistys perustettiin v. 1988.
Osaston historiikissa on tarkoitus tarkastella osaston tapahtumia ja toimintoja organisoitumisen ja perustamisen vaiheista lähtien läpi 1980-, 1990- ja 2000-lukujen valottaen toimintaa ajan rakennussuojelu- ja kulttuuriperintöalan vaiheissa. Osaston monilla yhteisillä pohdinnoilla on ollut kansallisesti edelläkävijän luonne, ja ne ovat vaikuttaneet konkreettisesti maan suojelu- ja restaurointitoimintaan.
Järjestön vanhimmat viralliset asiakirjat on jo tallennettu Valtionarkistoon ja uusimpiakin järjestetään sinne arkistoitavaksi. Historiikkia varten tätä aineistoa täydennetään haastattelemalla osaston konkareita sekä keräämällä jäseniltä heidän muistojaan ja valokuviaan. Etsinnässä on vielä kuva-aineistoa, joka on syntynyt ICOMOSin toiminnassa Suomessa tai kansainvälisillä foorumeilla. Jäsenten omat muistelut menneiltä vuosikymmeniltä eri tilaisuuksista ja tieteellisten komiteoiden kokouksista ovat erityisen tervetulleita kuvien lisäksi. Yhteydenotot Maire Mattiseen, Margaretha Ehrströmiin tai Kirsti Kovaseen (Maire.Mattinen(at)icloud.fi, Margaretha.Ehrstrom(at)gmail.com, Kirstih.Kovanen(at)gmail.com).
Seminaareja maailmanperinnöstä
ICOMOSin Eurooppa ryhmä yhdessä ICOMOS maailmanperintöyksikön kanssa on järjestämässä webinaareja maailmanperinnöstä:
Rekisteröinti viimeistään päivää ennen https://forms.gle/BH8ZTVtrvqUpV39k8.
_____
Valoisat terveiset kesän kynnykseltä, tuomen ja syreenin kukinnan välisestä auvoisesta ajasta, vaikka tilannekuva kulttuuriperintöalan, etenkin rakennetun perinnön osalta, on osin huolestuttava. Asiantuntijuuttamme ja yhteistyötämme tarvitaan.
Marianne Lehtimäki
puheenjohtaja
Vuosikokous hyväksyi osaston uudet säännöt ja vuosikokousasiakirjat (toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja talousarvio) pienin tarkennuksin sekä valitsi osaston hallituksen yksimielisesti.
Sääntöjä uudistettiin noudattamaan paremmin ICOMOSin kansallisille komiteoille laatimia mallisääntöjä sekä selkeytettiin osaston toiminnan kuvausta ja sääntöjen luettavuutta. Hallituksen jäsenen yhtäjaksoinen toimikausi rajattiin korkeintaan yhdeksäksi vuodeksi, jota tulee seurata vähintään kolmen vuoden tauko. Säännöt tulee käsitellä vielä toisessa vuosikokouksessa ennen niiden hyväksyttämistä Patentti- ja rekisterihallituksessa.
Arkkitehti Marianne Lehtimäki jatkaa osaston puheenjohtajana. Hallitukseen valittiin TkT Laura Berger, TkT Harri Hautajärvi (varapuheenjohtaja), arkkitehti Marko Huttunen, FT Petteri Kummala, arkkitehti Anu Laurila, arkkitehti Hannu Salmi, arkkitehti Mona Schalin sekä arkkitehti Hannes Teräsvuori.
Vuosikokousta edelsi kiinnostava tutustuminen Helsingin Observatorion kunnostushankkeeseen, jota esittelivät arkkitehtitoimisto Livadystä Lauri Saarinen sekä Observatorio päällikkö Päivi Harjunpää (https://livady.fi/projektit/helsingin-observatorion-keskitorni/).
LIITTEET
Liite 1: päivitetyt säännöt
Liite 2: päivitetty toimintakertomus
Liite 3: päivitetty toimintasuunnitelma
Liite 4: päivitetty talousarvio
