Jäsenkirje 1/2024
Hyvä ICOMOS Suomi osaston jäsen,
alla tietoa vuosikokouksen päätöksistä ja osaston toiminnasta.
Vuosikokouksessa valittiin hallitukseen viisi uutta jäsentä
Vuosikokouksessa 20.3.2024 valittiin hallitukseen uusina jäseninä taidehistorian tohtori Petteri Kummala, arkkitehti Anu Laurila, arkkitehti Hannu Salmi, arkkitehti Mona Schalin ja arkkitehti Hannes Teräsvuori. Hallituksessa jatkavat puheenjohtaja, arkkitehti Marianne Lehtimäki, TkT Laura Berger, TkT Harri Hautajärvi sekä arkkitehti Marko Huttunen. Uusi hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Harri Hautajärven.
Osaston uudet säännöt hyväksyttiin ensimmäisen kerran
Kevään vuosikokous hyväksyi yksimielisesti hallituksen esittämät osaston sääntöjen päivitykset ja korjaukset pienillä tarkistuksilla (uudet säännöt). Sääntömuutoksilla pyritään kuvaamaan selkeämmän toiminnan tarkoitusta (2 §, 11 §), millä on merkitystä osaston julkisten kannanottojen yhteydessä. Päivitetyt säännöt noudattavat paremmin kansainvälisen ICOMOSin laatimia mallisääntöjä kansallisille osastoille mm. rajaamalla hallituksen jäsenten toimikauden yhtenäisen jakson enintään yhdeksäksi vuodeksi kerrallaan (9 §). Näin edistetään hallituksen kyvykkyyttä ja koko osaston toiminnan avoimuutta, tehokkuutta ja itsekorjautuvuutta. Sääntömuutoksissa on korjattu myös vuosikokouksen äänivaltaisten määrityksessä ollut virhe (7 §).
Sääntömuutokseen tarvitaan vielä toinen osaston kokous, jossa muutosehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (15 §). Suunnitellemme tällaista kokousta loppuvuodelle. Sen jälkeen voimme lähettää säännöt Patentti- ja rekisterihallitukseen tarkistettavaksi.
Tilannekatsaus Valtioneuvoston linnan piharakennuksen kulttuuriperintöhälytyksestä
Viime vuoden lopulla ICOMOS Suomen osasto kutsui kolme muuta kulttuuriperintöalan asiantuntijajärjestöä ja Kruununhaan asukasyhdistyksen valmistelemaan yhdessä Valtioneuvoston linnan pihatalon suojeluesityksen rakennusperintölain nojalla.
Uudenmaan ELY hylkäsi ko. esityksen jo helmikuussa. Teimme maaliskuussa yhteisen valituksen em. ELYN päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Keskeinen peruste on, että tapaus muodostaa ennakkotapauksen, jonka pohjalta yksilöimättömillä turvallisuusperusteilla voitaisiin jatkossa mikä tahansa valtakunnallisesti merkittävä rakennus jättää suojelematta ja mahdollistaa rakennusperintölain tavoitteiden totaalinen sivuuttaminen ilman että sivuuttamisen perusteita tarvitsisi millään lailla todentaa. Asian käsittely hallinto-oikeudessa on yhä kesken. Rakennussuojeluesityksen ratkaisu päätetään lopullisesti joko hallinto-oikeudessa tai mahdollisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitus rakennussuojelupääöksestä.
Helsingin kaupunki on parhaillaan päättämässä hyväksyttäväksi muutosasemakaavaa, joka poistaa valtioneuvoston linnan piharakennukselta asemakaavallisen suojelun ja sallii sen purkamisen ja rakennettavaksi lähes kokonaan pihan täyttävän tavanomaisen mutta ylisuuren toimisto- ja ravintolarakennuksen. 4-kerroksisen uudisrakennuksen tilavuus on maanpäällisiltä osiltaan yli neljäkertainen entiseen piharakennukseen verrattuna. Tiedot maanalaisista kerroksista ovat turvaluokituksen piirissä, mutta edellyttänevät mittavia räjäytystöitä arvokkaassa korttelikokonaisuudessa. Oletettavasi hallituksen ja valtuuston enemmistö tulee hyväksymään asemakaavaehdotuksen. Hyväksytystä asemakaavasta voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Ks. kaupungin kooste kaupunginhallitukselle_ https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2020-011646?paatos=47399f82-dc64-cd51-be93-8f9585e00005.
Osaston lausunto rakentamislain muutosehdotuksesta
Jäsenistä koottu asiantuntijaryhmä valmisteli osaston lausunnon Orpon hallituksen esittämästä ns. rakentamislain ”korjaussarjasta”. Näillä rakentamislain muutoksilla pyritään mm. sujuvoittamaan purkamista. Maaliskuussa jätetty lausunto keskittyi rakentamislain purkamislupasääntelyä koskeviin osuuksiin 56 § ja 179 § sekä purkamisluvan valitusoikeuden rajaavaan pykälään 182 §. Lausunto.
”Korjaussarjan” muutosehdotuksen mukaan rekisteröityjen yhteisöjen, joiden toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen, valitusoikeus suojellun tai muun historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen purkamisen luvasta poistuisi. Valitusoikeutta ei olisi myöskään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien suojeltujen rakennuskohteiden osalta. Myös museoviranomaisten toiminta vaikeutuisi valitusoikeuden poistamisen myötä. Perusteluita esitetylle muutokselle purkamisluvan valitusoikeuteen ei esitetä. Esitys sivuuttaa kokonaan valitusoikeuden rajoittamisen suhteen perustuslain lukuiset asiaa koskevat säännökset. Osoitteesta lausuntopalvelu.fi löytyy myös 225 annettua lausuntoa, mm. Suomen Arkkitehtiliiton, Museoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden kriittiset kannanotot. Ks. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=65211281-8a8f-4eb3-9465-ff3246a312c0
Onko sinulla kiinnostavaa aineistoa ICOMOS Suomen osaston historiikkiin?
Kansainvälinen ICOMOS täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Kun ICOMOS järjestöä oltiin perustamassa vuonna 1965, puuhattiin myös Suomeen kansallista osastoa. Suomen ICOMOSin alkuvaiheet kietoutuivat myös Rakennustaiteen seuraan. Nykyinen itsenäinen yhdistys perustettiin v. 1988.
Osaston historiikissa on tarkoitus tarkastella osaston tapahtumia ja toimintoja organisoitumisen ja perustamisen vaiheista lähtien läpi 1980-, 1990- ja 2000-lukujen valottaen toimintaa ajan rakennussuojelu- ja kulttuuriperintöalan vaiheissa. Osaston monilla yhteisillä pohdinnoilla on ollut kansallisesti edelläkävijän luonne, ja ne ovat vaikuttaneet konkreettisesti maan suojelu- ja restaurointitoimintaan.
Järjestön vanhimmat viralliset asiakirjat on jo tallennettu Valtionarkistoon ja uusimpiakin järjestetään sinne arkistoitavaksi. Historiikkia varten tätä aineistoa täydennetään haastattelemalla osaston konkareita sekä keräämällä jäseniltä heidän muistojaan ja valokuviaan. Etsinnässä on vielä kuva-aineistoa, joka on syntynyt ICOMOSin toiminnassa Suomessa tai kansainvälisillä foorumeilla. Jäsenten omat muistelut menneiltä vuosikymmeniltä eri tilaisuuksista ja tieteellisten komiteoiden kokouksista ovat erityisen tervetulleita kuvien lisäksi. Yhteydenotot Maire Mattiseen, Margaretha Ehrströmiin tai Kirsti Kovaseen (Maire.Mattinen(at)icloud.fi, Margaretha.Ehrstrom(at)gmail.com, Kirstih.Kovanen(at)gmail.com).
Seminaareja maailmanperinnöstä
ICOMOSin Eurooppa ryhmä yhdessä ICOMOS maailmanperintöyksikön kanssa on järjestämässä webinaareja maailmanperinnöstä:
- 28.5. klo 15.00–16.30 Preliminary assessments
- 4.6. S klo 15.00–16.30 State of conservation
Rekisteröinti viimeistään päivää ennen https://forms.gle/BH8ZTVtrvqUpV39k8.
_____
Valoisat terveiset kesän kynnykseltä, tuomen ja syreenin kukinnan välisestä auvoisesta ajasta, vaikka tilannekuva kulttuuriperintöalan, etenkin rakennetun perinnön osalta, on osin huolestuttava. Asiantuntijuuttamme ja yhteistyötämme tarvitaan.
Marianne Lehtimäki
puheenjohtaja
Kulttuuriympäristösanaston kommentointimahdollisuus
Ympäristöministeriö ja Sanastokeskus kutsuvat
Kulttuuriympäristösanaston kehittämisestä kiinnostuneita tahoja ja
sidosryhmiä kommentoimaan sanaston tämänhetkistä luonnosta. Tätä
pyyntöä voi jakaa edelleen sellaisille tahoille ja henkilöille,
joiden kannanottoa pidätte tarpeellisena. Kaikenlaiset sanastoa
koskevat kommentit ovat tervetulleita. Kommentit voivat sisältää
kannanottoja sekä sanastoon kokonaisuutena että yksittäisiin
käsitteisiin.
Kulttuuriympäristösanasto on osa ympäristöministeriön rakennetun
ympäristön sanastotyötä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL)
kokonaisuudistuksen parissa. Kulttuuriympäristösanastoon sisältyy
myös Museoviraston arkeologian sanastotyössä määriteltyjä
käsitteitä.
Kulttuuriympäristösanaston tavoitteena on kulttuuriympäristöön,
kulttuuriperintöön, rakennusperintöön, arkeologiseen
kulttuuriperintöön ja maisemaan liittyvien peruskäsitteiden
määrittely, suositettavien termien valinta ja termien käytön
selkeyttäminen.
Pyydämme kommentoimaan Ota kantaa -palvelun kautta:
Tästä linkistä.
Kommentit pyydetään jättämään viimeistään perjantaina 26.5.2023.
Kutsu ICOMOSin Suomen osaston vuosikokoukseen 27.3.
Arvoisa ICOMOSin jäsen
ICOMOSin Suomen osasto ry:n vuosikokous pidetään maanantaina 27.3.2023 alkaen klo 17.00 Munkkivuoren kirkossa. Osoite Raumantie 3, 00350 Helsinki.
Tarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumista kokoukseen. Voit ilmoittautua tästä linkistä.
HUOM! Tilaisuus alkaa toisin kuin aiemmin ilmoitettiin ICOMOSin Suomen osaston vuosikokouksella. Tilaisuus jatkuu vuosikokouksen jälkeen paneelilla kirkkotilojen ajankohtaisesta tilanteesta muuttuvan käytön tuomien muutospaineiden keskellä. Keskustelemassa ovat kirkkoherra Päivi Vähäkangas Munkkiniemen seurakunnasta, yliarkkitehti Edla Mäkelä Kirkkohallituksesta, erikoisasiantuntija Elisa Heikkilä Museovirastosta, FT, arkkitehti Ulla Rahola sekä TkK Akileia Krohn.
ICOMOSin Suomen osaston vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
ESITYSLISTA
1. Kokouksen avaus.
2. Kokouksen puheenjohtajan valinta. Sääntöjen § 7.
3. Kokouksen laillisuus. Sääntöjen § 6.
4. Kokouksen sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
5. Työjärjestyksen hyväksyminen.
6. Hallituksen kertomus vuoden 2022 toiminnasta, tilit ja toiminnantarkastajan lausunto. Liitteenä.
7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja päätös vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
8. Jäseniltä perittävien jäsenmaksujen suuruudet vuonna 2024. Sääntöjen § 4. Hallitus esittää maksujen pitämistä ennallaan (henkilöjäsen 55 euroa, yhteisöjäsen 250 euroa, kannattajajäsen 110 euroa, opiskelijajäsen 27,50 euroa).
9. Toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä talousarvio vuodelle 2023. Kaksi liitettä.
10. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten (8) valinta vuodelle 2023.
11. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta vuodelle 2023.
12. Muut jäsenten vuosikokoukselle esittämät asiat. Sääntöjen § 6.
13. Kokouksen päättäminen.
Tervetuloa!
ICOMOSin Suomen osasto ry:n hallitus
LIITTEET
Vierailu Myllypuron taiteilijakylässä
Yhteistyössä Docomomon ja Rakennustaiteen Seuran kanssa kutsumme jäsenistömme ekskursiolle Myllypuroon.
Aika: lauantaina 18.3.2023, kello 13 alkaen.
Paikka: Tapaaminen Myllypuron ostoskeskuksen sisällä, Kotipizzan edessä
Ohjelma: Kierrämme Myllypuroa keskittyen Pentti Aholan asemakaavasuunnitelmaan ja alueen keskeiskohteisiin.
Kierros päätetään vierailuun Helsingin Taiteilija-ateljee Säätiön ateljeeasunnossa (Söderlund–Valovirta, 1973).
ks. lisää Taiteilijakylä
Ekskursiolla on mukana asiantuntijoita esittelemässä kohteita.
Lämpimästi tervetuloa!
Ilmoittautuminen 11.3.2023 mennessä Docomomon sihteerille: secretary(at)docomomo.fi.
Terveisin,
Icomos
Rakennusperintö ja sota -miniseminaari 2.2.2023
Mitä sota merkitsee rakennusperinnön kannalta? Toisen maailmansodan rakennusperinnölle aiheuttamien tuhojen toistumista on pyritty takaamaan kansainvälisillä sopimuksilla, mutta toimivatko ne tosipaikan tullen?
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti, ICOMOSin Suomen osasto, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos sekä Pietari-seura järjestävät torstaina 2.2.2023 miniseminaarin, jonka teemana on arkkitehtuurin suojelu kriisioloissa.
Hieno esimerkki onnistumisesta on Itä-Karjalan Äänisniemen ainutlaatuisten puukirkkojen ja tsasounien täysimittainen pelastuminen – yhtä lämmityspaloa lukuun ottamatta – erittäin vaikeissa oloissa suomalaisen taidehistorioitsijan, vänrikki Lars Petterssonin jatkosodan aikana tekemien pioneerimaisten arkkitehtuuritutkimusten vanavedessä. Aihe on ajankohtainen siksikin, että Petterssonin tutkimuksista on julkaistu 2020 venäjäksi laaja, rikkaasti kuvitettu teos Lars Pettersson. Arhitektura derevjannyh tserkvei i tšasoven Zaonežja. Pääpuhujana esiintyy teoksen kokoaja ja toimittaja, arvostettu pietarilainen taidehistorioitsija ja kulttuurivaikuttaja Mihail Miltšik.
Helsingin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen dosentti Pekka Kauppala tarkastelee ja vertailee rakennusperintötuhoja 2000-luvun sodissa Ukrainassa, Jemenissä, Syyriassa ja Irakissa. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen tarkastelee, miten Suomessa on suhtauduttu maan rakennusperinnön tuhoutumiseen sodassa tai muissa kriiseissä 1700-luvulta tähän päivään. Ohjelma päivittyy vielä.
Seminaari pidetään Helsingissä Tieteiden talon salissa 505 klo 16–20.
Lisätietoa Mihail Miltšikin ja Irina Grišinan toimittamasta teoksesta:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007609100.html https://www.omamedia.ru/fi/news/_nisniemen_kirkot_tulevat_entist_tutummiksi/